Feta ja kreikkalainen ruoka: suolavedestä kyläsalaattiin

Kreikkalaisessa ruokapöydässä feta on läsnä lähes joka aterialla: salaatissa, piiraissa, uunissa paahdettuna tai sellaisenaan leivän ja oliivien kanssa. Kaupan juustohyllyllä valkoisia suolavesijuustoja on monenlaisia, mutta oikea feta on tarkasti määritelty tuote.

Mikä tekee fetasta fetaa

Feta on ollut EU:ssa suojattu alkuperänimitys vuodesta 2002. Fetaksi saa kutsua vain tietyillä Kreikan alueilla valmistettua suolavesijuustoa, joka on tehty lampaanmaidosta tai lampaan- ja vuohenmaidon sekoituksesta. Vuohenmaitoa saa olla enintään 30 prosenttia, ja juuston on kypsyttävä vähintään kaksi kuukautta. Suojattuun alueeseen kuuluvat Makedonia, Traakia, Epeiros, Thessalia, Keski-Kreikka, Peloponnesos ja Lesboksen saari. Lehmänmaidosta tehty valkoinen juusto myydään siksi muilla nimillä, esimerkiksi salaattijuustona. Lehmänmaitoiset valkojuustot sopivat samoihin ruokiin, vaikka niiden maku on miedompi. Perinteisesti feta on kypsytetty puutynnyreissä, ja tynnyrifetaa arvostetaan Kreikassa yhä.

Lampaanmaito antaa fetalle kermaisen, hieman pistävän maun ja murenevan mutta mehevän rakenteen. Hyvä feta on kosteaa, ja se säilyy parhaiten omassa liemessään. Kun ostat fetaa palana suolaliemessä, säilytä avattu juusto liemessä jääkaapissa. Liian suolaisen juuston voi liottaa hetken kylmässä vedessä tai maidossa ennen käyttöä.

Fetan ostaminen

Pakkauksesta näkee nopeasti, onko kyse aidosta fetasta. Aidon fetan pakkauksessa on nimen lisäksi EU:n suojatun alkuperänimityksen tunnus, ja ainesluettelossa maitona on lampaanmaito tai lampaan- ja vuohenmaito. Palana liemessä myytävä feta on yleensä mehevämpää kuin valmiiksi kuutioitu tai murennettu, joka kuivuu nopeammin. Maku vaihtelee valmistajan ja alueen mukaan: osa fetoista on pehmeitä ja mietoja, osa kuivempia ja pistävämpiä, joten eri merkkejä kannattaa kokeilla.

Fetan monet roolit

Salaatin lisäksi feta on spanakopitan, pinaatti-fetapiiraan, tärkein raaka-aine. Uunissa paahdettu feta, joka on maustettu oreganolla, chilillä ja oliiviöljyllä, tunnetaan nimellä feta psiti. Tiropita taas on juustopiiras, jonka täytteessä feta sekoitetaan kananmunaan. Bouyiourdi on samaan tapaan valmistettu uuniruoka, jossa fetan kanssa kypsennetään tomaattia ja paprikaa. Fetaa murennetaan myös kasvispatojen, kuten papu- ja okrapatojen, päälle juuri ennen tarjoilua.

Fetan suolaisuus sopii myös makeaan. Kreikkalaisessa keittiössä sitä yhdistetään hunajaan ja seesaminsiemeniin esimerkiksi filotaikinaan käärittynä uuniherkkuna, ja vesimeloni fetan kanssa on helteiden raikas välipala. Meze-pöydässä feta tarjotaan usein sellaisenaan oliiviöljyn ja oreganon kanssa, ja vieressä on tzatzikia, oliiveja ja grillattuja kasviksia.

Kreikkalainen kotiruoka on täynnä tällaisia yksinkertaisia, kasvispainotteisia ruokia. Jos haluat tutustua siihen laajemmin, kreikankielinen aplessyntages.gr kokoaa helppoja kreikkalaisia reseptejä, ja monista niistä on helppo tehdä oma versio suomalaisista raaka-aineista. Selaimen käännöstoiminto riittää ainesluetteloiden lukemiseen hyvin.

Kreikkalainen kyläsalaatti eli horiatiki

Kreikkalainen salaatti, jonka nimi horiatiki tarkoittaa kyläsalaattia, on rakenteeltaan yksinkertainen. Siihen ei kuulu lehtisalaattia, ja feta tarjotaan päällä yhtenä isona palana eikä kuutioina. Salaatti on parhaimmillaan loppukesällä, kun tomaatit ovat kypsiä ja makeita, ja sen kanssa tarvitaan aina leipää, jolla kulhon pohjalle jäävät mehut voi kastaa. Ainesten laatu ratkaisee, koska kastiketta ei sekoiteta etukäteen: tomaattien ja kurkun mehut sekoittuvat öljyyn kulhossa, ja syntyvä liemi on salaatin paras osa.

Salaattia ei sekoiteta ennen tarjoilua, vaan jokainen ottaa lautaselleen palan fetaa ja kasviksia. Leiväksi sopii vaalea, rapeakuorinen leipä tai paahdettu pita. Kun tomaattien paras kausi on ohi, salaatin voi koota kirsikkatomaateista, mutta silloin oreganoa ja öljyä kannattaa käyttää hieman runsaammin.